Boobs I has. Tomorrow boobs I has not.
No jos ne nyt huomennakin vielä on. Ainakin osa niistä. Ja jos ei vielä ole jännittänyt, niin nyt muuten jännittää. Yö meni enemmän tai vähemmän pyöriessä, lähinnä kyllä sen vuoksi, että stressasin riittävän ajoissa heräämistä. Ei auttanut herätyskellot siihen vaivaan, olisi pitänyt pistää kamat valmiiksi jo eilen illalla, niin ei olisi tarvinnut murehtia sitä, että ne löytää täältä muuttokuorman keskeltä kaikki...
Päivän järjestys on siis se, että aamupalaa ei saa. Eikä myöskään enää mitään juotavaakaan. Kahden tunnin päästä pitää olla sairaalalla, ja sitten homma lähtee käyntiin. Hoitaja eilen pelotteli nukutuksen jälkivaikutuksilla ja mahdollisella huonolla ololla, mutta sen näkee sitten. Mukaan aion raahata henkilökohtaiset hygieniakamat, vaihtovaatteet, villasukat (aamutossut varuilta, sanoi hoitaja, mutta ei ole), kirja, kuulokkeet, laturi. Kosteusvoide. Pampula. Ah, ja pikkunen pussi suolapähkinöitä. Kuulin, että sairaalalla saa surkeasti ruokaa, joten pakko jotain omaa evästä on ottaa mukaan. En tiedä, miten niitä saa syödä tai syödyksi, mutta ei se mitään. Ovatpahan varuilta mukana. Vesipullo voisi olla myös kova sana. Kuulemma kannettavakin olisi hyvää viihdykettä, mutta tätä rotiskoa en ala raahaamaan minnekään. Ehkä selviän vuorokauden ilman sitä.
Jostain blogista luin, että pään yli puettavia paitoja ei kannata olla. Siispä olen ottanut mukaan vetoketjullisen hupparin, napillisen neuleen ja kaksi toppia, jotka saa kiskottua myös alakautta. Kovasti olen yrittänyt täällä kotonakin pistää tavaraa siten, ettei tarvitsisi erityisemmin mitään siirrellä tai nostella. Vähän vain hankalaa ottaen huomioon, että täällä on tavaraa ja muuttolaatikoita sikin sokin. Ja eihän sitä lopulta osaa ottaa huomioon kaikkea, joten onneksi on apua.
Mikähän tulee olemaan lopputulos? Paljonko niistä lopulta lähtee? Tuleeko niitä kuitenkin ikävä?
Ukko syö muromysliä vieressä. *snif*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti