Rahaa palaa, tissit relaa

E he he he.

Kävin etsimässä jälleen siis liivejä. Mä olen nyt pitänyt kolmia liivejä, joista mikään ei tunnu istuvan. Sairaalan tukiliivit kyllä ovat vielä kohtuu napakat, mutta sitä kangasta on niin järjetön määrä, että mussa ei yksinkertaisesti ole riittävästi massaa sitä täyttämään ilman, että se rullautuisi kainaloihin tai kylkiin. Käytän niitä öisin, koska silloin ei ole niin väliksi. Swegmarkin kokoa 75B olevat liivt ovat kyllä mukavat, mutta valitettavasti liian isoksi jääneet nekin. Turvotus on laskenut ja liivit antaneet periksi, joten ei niistä kyllä erityisemmin tukea enää saa. Ja viimeisenä on Shock Absorberit kokoa 70C, joka tuntuu hyvältä koolta ja hyvinkin tukevalta, mutta nyt sitten taas liian tukevalta. Niiden sisällä menee ommel, joka painaa väärään kohtaan. Luulin tämän ongelman helpottavan suurempaan kokoon vaihtamalla, mutta ei. Tulevaisuudessa varmasti hyvät liivit.

Joten läksin Anttilan kautta erikoisliikkeeseen. Yritin etsiä ensisijaisesti kaarituettomia liivejä, jotka ovat hyvin tukevat, mutta eivät kuitenkaan sportit. Anttilasta ei löytynyt, ja erikoisliikkeessä myyjä ehdotti suoraan sporttiliivejä. Okei, mennään sporttiliiveillä. Kaapista kaivettiin Anitan liivit kokoa 75C. Olisin tarvinnut kokoa 70C, mutta ei ollut, eikä mulla ole aikaa odotella viikon tai kaksi, että tulevat. Tai tässä tapauksessa olisin tarvinnut varmaan kokoa 70D, koska 75C tuntuvat kuitenkin napakoilta, tukevilta ja mukavilta ja näyttävät siltä, että ne eivät anna saman tien myöden. Ostin siis ne. Kukkaro köyhtyi 70 €, mutta hei, niin kauan kun selvitään rahalla, niin oon ihan tyytyväinen. Mutta nää on kivat liivit! Enemmän kuppimalliset, eivät paina mistään eivätkä tee rinnattomaksi. Lisäksi kaula-aukko on suurempi kuin missään kolmessa aiemmassa ostamassani liivissä, joten on varaa pistää päälleen muutakin kuin tiukkakaula-aukkoinen paita.

Niin jotta jos pohditte kustannuksia, niin mulla on kulunut sairaalaan ehkä alle 200 €. Liiveihin toinen 200 €. Enemmänkin. Kantapään kautta piti tämäkin asia oppia. Että kävelkää vaan suoraan sinne erikoisliikkeeseen ja pyytäkää myyjältä apua. 

Oon lukenut netistä kauhujuttuja myös siitä, että rinnat onkin pienennysleikkauksen jälkeen kasvanut takaisin lähtökokoonsa. Mulle tulee väkisin mieleen nyt se kauhuskenaario, koska oikeasti musta tuntuu, että nuo on suuremmat kuin leikkauksesta tullessa. No okei, mulla on loppukropasta lähtenyt turvotus ja tuo oikea puoli on nyt vähän tasaantunut (toisin sanoen, tuplakuromisen ja dreenien jäljiltä saanut massaa), mutta kyllä musta silti tuntuu, että ne on suuremmat. Eivät varmaankaan ole yhtään sen suuremmat :D Kyse on vain siitä, että mä oon tottunut niihin. Niinku edellisessä viestissäkin sanoin, en tunne oloani yhtään pienirintaiseksi.

Mutta miten ihana mennä H&M:lle ja todeta, että ne vaatteet istuu! Olkoon vaan H&M-laatua, mutta jos peruspaitoja voi nykyään ostaa muutamalla hassulla eurolla, niin onhan se nyt jotain! Ja liivejä. Ja bikinejä. Ja mekkoja! Voi jestas, mä oon joutunu mekkonikin tilaamaan ulkomailta (Pepperberry, ottavat tissit huomioon), ja nyt kiskaisin päälleni mekon kokoa 36 joka oli kuin tehty mulle. Aiemmin koko 40 tai suurempi olis ollut hyvä tisseistä ja 36 muuten. Valitettavasti silti jälleen oli liiviliikkeessä todettava se sama mitä ennenkin. Mä olen liian kapea. Myyjäkin sanoi, että tuolla koolla alkaa käydä valikoimat vähiin. Pffft... Mutta siinähän ei oo mitään uutta.

Voi taas hetken olla rauhassa

Kävin haavapolilla. Totesivat, että hienot, symmetriset tissit. Nestettä ei oo niin paljon, että pitäisi punktoida. Vaihtoivat teipit ja toivottivat hyvää kesää. Kirurgikin totesi, että näyttää ja kuulostaa normaalilta kudosparanemiselta. Erikokoisuus johtuu kuulemma siitä, että toinen on rakenteeltaan kapeampi kuin toinen. Kyllähän mä sen järjessäni tiesin, että kaikki on kunnossa, mutta ei voi uskoa ennenkuin ammattilainen ääneen sanoo. Noilla sanoilla pääsee nyt taas viikon pari eteenpäin, paitsi jos tulee enemmän särkyjä. Sitten alan taas murehtimaan. Kärsivällisyys, onko se jotain syötävää?

Katsoin, että teippasivat tällä kertaa aivan eri tavalla. Ympyräarvissakin teippejä pidetään nyt sitten kuitenkin vielä pidempään. Alunperin sanoi, että kuukauden kuluttua leikkauksesta voidaan harkita niiden poisottamista, mutta haavat nähtyään kuitenkin sanoi, että pidetään vielä toinenkin kuukausi. Joten pidetään sitten vielä toinen kuukausi. Arvista se jotain puhui, joten luulen miehen pyrkivän lopputulokseen, jossa on mahdollisimman vähän arpikudosta. Teippejä ei tarvitse vaihtaa 10 päivän välein vaan saa vaihtaa myöhemminkin, joten tässä kuukauden aikana vaihdan ne ehkä kerran, mikäli eivät ala näyttämään vaihtokunnossa olevilta. Aiemmin teippaukset tosiaan peittivät suurimman osan alarinnoista ja jatkuivat vielä rintakehälläkin alaspäin, eli teipattiin poikittaissuunnassa leveästi ja aika alas asti. Nyt olivat laittaneet kapeammat teippisuikaleet vain sinne, missä haavaa on, ja leveä poikittaisteippaus rintojen alle rintakehää vasten sinne, missä haava loppuu ja jossa on ihopussi. Tikkarimetodilla leikatessa iho siis rypytetään tuonne rinnan alle, joka saatetaan joutua leikkaamaan sitten vielä myöhemmin toisessa leikkauksessa pois. Mulla vasemman rinnan leikkaus oli niin paljon pienimuotoisempi, että siellä ilmeisesti ihopussi on nyt jo alkanut tasaantumaan ja häipymään, mutta oikean rinnan kohdalla sille joudutaan jotain ehkä tekemään. Kirurgi tosin puhui, että tuskin joudutaan leikkaamaan, todennäköisesti paikallispuudutuksessa voidaan tehdä sinne pieni rasvaimu. Tiedä sitten. Selviää myöhemmin.

Mutta tuo teippien väheneminen. Ilmankos tuntui erilaiselta, kun sieltä haavapolilta lähti. Painavammalta. Mietinkin tässä itsekseni, että voinko tulevaisuudessa siis pistää Microporeteippiä tissien tueksi, jos ei huvita liivejä pistää päälle x). Tai mahtaako tällaisia tissejä sitten tarvita edes sen suuremmin tukea millään, jos ilman liivejä haluaa esimerkiksi illanviettoon lähteä. Voiko illanviettoon lähteä ilman liivejä? Onko se mahdollista? Vaikka ei sillä, oli todettava, että ihoni ärtyy tuosta perinteisestä Microporeteipistä, joten hyvä, ettei terveysasemalla vaihdettu teippejä siihen normaaliin teippiin. 

Täytyy kyllä sanoa, että oon ollut kovasti positiivisesti yllättynyt sairaalan henkilökunnan mukavuudesta tässä. En oikeastaan edes tiedä, mitä odotin, mutta etenkin haavapolin tädit on olleet todella mukavia ja sympaattisia. Ehkä sitä pelkää aina, että saa vähättelyä omista tuntemuksista tai ei tule kuulluksi hädässään, mutta kertaakaan ei ole tällaista tullut. Ai niin, paitsi se päivystyksessä yöllä ollut kirurgi, joka kuulosti juuri siltä, että mun ei olisi häntä saanut häiritä vuotavalla tissilläni.

Ai niin, unohdin kertoa, paljonko operaatio on tähän mennessä kustantanut. Pääsin siis Kelan tukemaan leikkaukseen, joten kustannukset eivät ole erityisen suuret. Sairaanhoitopiiriltä on tullut kaksi laskua, joiden kokonaissumma on noin 170 €. Tässä ei ole vielä mukana viimeisintä haavapolikäyntiä eikä kuukauden kuluttua olevaa kontrolliaikaa. Liivit, lääkkeet ja teipit mukaan otettuna kokonaishinta tullee siis olemaan reilut 300 €.

Ja liiveistäkin piti sanoa. Monesta blogista olen lukenut, että ihmiset on lähteneet liiviostoksille jo jopa parin viikon jälkeen leikkauksesta ja ostelleet kaarituellisiakin liivejä. Sitä en tiedä, milloin ovat alkaneet käyttää, ja varmaan se riippuu käytetystä leikkaustekniikastakin. Itse voin kuitenkin sanoa, että neljä viikkoa on nyt täynnä, mutta liivikaupasta olen käynyt hakemassa sporttiliivit. Siinä se. Tänään haavapolilla kirurgi sanoi, että kaarituellisia liivejä ei saa käyttää vielä kuukauteen ja kehotti jatkamaan sporttiliivien/tukiliivien käyttämistä.