torstai 18. syyskuuta 2014

5 kuukautta täynnä!

Ja päivän päälle. Soooriii. Mulla on kaks koulua ja työpaikka, joten kiirettä pistää pitämään... Mutta onneksi tissit ovat edustuskunnossa! Juuri tänään viimeksi pohdiskelin, että tällaiset niiden olisi pitänyt aina olla.

Henkisesti, ne on hyvät. Ne on niiiiin hyvät. Ukollekin pitää aina välillä kehaista, että kato nyt kun on hyvät tissit! Ja välillä ne taas saa mut hermoraunion partaalle, sillä eihän tuon sortin leikkauksesta ihan viidessä kuukaudessa parannuta vaikka kuinka haluaisi. Välillä ei särje minnekään, välillä taas särkee, mutta yleensä mä löydän sille aina syyn. Yleensä johtuu liiveistä.

Fyysisesti tosiaan särkyä on edelleen enemmän tuossa vasemmassa. Katsoin, että ovat aika lailla saman kokoiset, mutta eri muotoiset. Oikeahan on kursittu kahdesti ja se on vähän kapeampi, vasen on sitten taas pyöreämmän mallinen. Mutta tämäkin on taas sarjassamme asioita, joita varmaan vain oma silmä huomaa. Arvet on hyvin parantuneet ja tunto alkaa palailla nyt joka paikkaan, joten herkkyyttä on siellä sun täällä.

Kuntosalilla oon pystynyt pistämään painoja jo saman verran kuin mihin jäin, joskin vielä otan toki varovasti ja seurailen tuntemuksia. Jos yhtään mikään liike tuntuu vähänkään pahalta, se jää. Tähän mennessä ei ole kyllä tullut sellaista vastaan, mutta olen kyllä sen huomannut, että vaikka tekisi mieli pistää painoa lisää, niin sen verran kuitenkin tuntuu, että ei kannata. Ei siis ota kipeää, mutta ehkä arpikudos tyyliin hankaa rintaliivin saumaa vasten? En tiedä.

Tässä vaiheessa oon huomannut, että pahin mitä voin tehdä on jumahtaa. Ihan minkä suhteen tahansa: tekemään samoja liikeratoja tai rajoittamaan niitä, käyttää yksiä samoja rintaliivejä jatkuvasti... Etenkin liivien suhteen oon huomannut, että en voi olla vain sporttiliiveillä enkä toisaalta vain kaarituellisillakaan, vaan olo on paras kun nukun sporttiliiveissä ja pidän kaaritukia aamusta iltaan. Se antaa tukea vasemman rinnan reunoille.

Odotan innolla sitä hetkeä, kun voin vihdoin ja viimein hengailla ILMAN LIIVEJÄ! Suorastaan uskomaton ajatus!

2 kommenttia:

  1. Kiitos blogistasi DaiDai! Kokemuksistasi on paljon apua meille jäljssä tuleville :)

    Haluaisin tietää, kuinka paljon leikkauksn jälkeisen turvotuksen väheneminen pienentää vielä rintaa, miten sinulle DaiDai on käynyt?

    Minulla on kaksi viikkoa leikkauksesta, toipuminen on mennyt hienosti, mutta kuppikoko on pienentynyt "vain" yhdellä koolla F:stä E:hen. Toivon kovasti, että saisin edes D:t. Roikkuminen on kyllä poissa, ei pysyisi kynä rinnan alla ;)

    Se vaan huolettaa, kun tätä rintaa on vielä näinkin paljon, ettei rinnan massa alkaisi taas valua alas ja rinta roikkua... siksi kai sinäkin pidät vielä liivejä yötäpäivää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että blogista on hyötyä :).

      Mulla on itse asiassa mennyt aika nurinkurin tuon kokoluokan suhteen. Rintoja ei oikeastaan missään vaiheessa ole turvottanut erityisen pahasti, mutta sen sijaan ympärystä kylläkin. Ainakin näin epäilen kokoluokan suhteen. Ekan kuukauden ajan (muistaakseni) rinnat oli kyllä aika muodottomat, joten oli vaikea sanoa, mitä kokoluokkaa olivat. Silloin käytin niitä 75B-liivejä, sen jälkeen 70C. 2-3 kk jälkeen kokoluokka oli 65D, ja nyt se tuntuisi olevan liiveistä riippuen 65D-65DD. Lähtökoko oli tosiaan 65H, joten puolet kyllä lähti.

      Näin tämä kokovaihtelu on mennyt mulla, mutta se on muista blogeista päätellen niin yksilöllistä, että tämän vuoksi ei ainakaan kannata huolestua. 2 viikon jälkeen ei tosiaan voi päätellä yhtään mitään tulevasta kokoluokasta, ja monella ilmeisesti kuppikoko on pienentynyt leikkauksen jälkeenkin vielä yhdellä kahdella.

      Juu, liivit on päällä yötä päivää ensinnäkin sen vuoksi, että rinta asettuu ja kiinnittyy kunnolla uuteen kohtaan eikä alkaisi roikkumaan. Ja mitä paremmin on tuettu ja paikallaan, sitä paremmin paranee. Mä pidän liivejä öisinkin vielä päällä sen vuoksi, että oon huomannut, että jos en pidä, niin alkaa särkeä. Eli pidän liivejä niin kauan aikaa, kun voin olla säryittä. Ei mitään suurta särkyä, mutta jomotusta. Huomaa, että vasen rinta ei ihan seuraa oikeaa toipumisessa, mutta ehkä sekin vielä perille asti pääsee :)

      Poista